Tämä juttu on viides osa henkilöstöstämme kertovaa sarjaa, jossa esittelemme ammattiryhmittäin finnpilotilaisia ja heidän arkeaan.
Luotsit varmistavat työllään, että alusliikenne sujuu turvallisesti Suomen rannikolla. Luotsin työ voi olla kuitenkin monelle meistä näkymätöntä, sillä harva on päässyt seuraamaan luotsia työssään. Luotsin tehtävänä on toimia paikallisena asiantuntijana ja aluksen päällikön neuvonantajana alusten saapuessa Suomen luotsattaville väylille.
Luotsaus on tärkeä osa Suomen ulkomaankaupan kuljetusketjua ja huoltovarmuutta. Luotsauksella varmistetaan merenkulun turvallisuus ja sujuvuus maamme karikkoisilla väylillä. Suomen kapeilla saaristoväylillä luotsauksen tuottama turvallisuuslisä on ratkaiseva onnettomuuksien ennaltaehkäisemisessä.
Suomessa luotsauspalvelusta vastaavan valtion erityistehtäväyhtiö Finnpilot Pilotage Oy:n palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 130 luotsia. Monet luotsit osallistuvat varsinaisen luotsaustyön lisäksi aktiivisella panoksellaan luotsaustoiminnan kehittämiseen. Heistä kaksi, Joakim Kantola ja Timo Nummi, kertovat tässä jutussa meille työstään.
Luotsit ovat pääsääntöisesti kokeneita merikapteeneja, jotka Finnpilot kouluttaa luotsin tehtäviin. Luotsin työhön hakeudutaan yleensä useamman merillä vietetyn vuoden jälkeen. Arjen luotsaustyön, työssä tapahtuvan jatkuvan oppimisen sekä ohjauskirjojen ylläpitoajojen lisäksi luotsien ammatillista osaamista pidetään yllä muun muassa simulaattoriharjoituksilla, saattohinaajakoulutuksella ja viranomaisen vaatimilla pätevyyteen liittyvillä koulutuksilla. Luotsien pätevyysvaatimukset on määritelty luotsauslaissa. Tätä kirjoitettaessa eduskunnassa on käsiteltävänä luotsauslain uudistus. Voimaan tullessaan laki tulee uudistamaan muun muassa luotsien koulutusta.
Kokkolan luotsiasemalla työskentelevälle Joakim Kantolalle on kertynyt pitkä ura kansainvälisen merenkulun päällystötehtävissä. Hän on työskennellyt ro-ro -aluksilla Itämerellä, Pohjanmerellä, Biskajanlahdella, Englannin kanaalissa ja Välimerellä. Kotkan luotsiaseman Timo Nummi puolestaan ehti työskennellä merillä ensin puolimatruusina ja sitten päällystötehtävissä yhteensä yli 20 vuotta. Viimeiset 13 vuotta hän työskenteli kansipäällystössä Finnlinesin ropax- ja ro-ro-laivoilla.
Luotseillemme on vuosien varrella syntynyt erinomainen käsitys siitä, millaisia ominaisuuksia luotsin työtehtäviin vaaditaan.
— Luotsin työ sopii pitkään merenkulussa mukana olleelle merikapteenille, jolla on hyvät aluksen käsittelytaidot. Luotsilla tulee olla hyvä paineensietokyky ja hyvät sosiaaliset taidot. Korkeanpaikan kammoiselle tämä työ ei sovi. Lisäksi tulee sietää kovaa merenkäyntiä ja jaksaa vuorotyötä, toteaa Timo
— Luotsi tekee paljon itsenäistä työtä, mutta työskentelyn tulee myös sujua muiden ihmisten kanssa. Hänen tulee sopeutua helposti nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja erilaisiin ihmisiin. Työ on vastuullista ja vaatii tietynlaista rohkeutta, mutta samalla varovaisuutta, tarkkaavaisuutta ja hyvää ennakointia sekä riskienarviointikykyä, kertoo Joakim.
Molemmat ovat tyytyväisiä uravalintaansa.
— Kun on työskennellyt laivoilla 23 vuoden ajan niin sitä alkaa ajatella, että vielä voisi nähdä jonkun toisen puolen merenkulusta. Tähän luotsin työ sopi omalla kohdallani erinomaisesti, Timo toteaa.
— Luotsina saan keskittyä minua kiinnostaviin asioihin kuten väylänavigointiin ja erilaisten alusten käsittelyyn, Joakim kertoo ja jatkaa: — Finnpilot on vastuullinen työnantaja, joka huolehtii työntekijöiden turvallisuudesta alalla, jossa riskejä ei voida täysin välttää, mutta niitä täytyy jatkuvasti arvioida ja hallita.
Luotsit työskentelevät yhteistyössä luotsivenettä ohjaavan veneenkuljettajan eli luotsikutterinhoitajan kanssa. Kuljettajan ja turvamiehen tehtäviin kuuluu varmistaa luotsin turvallinen pääsy veneestä laivaan ja laivasta veneeseen. Työskentely on pitkälti ennalta suunniteltua, mutta jatkuva kommunikointi luotsin ja kutterinhoitajan välillä on tarpeellista esimerkiksi laivasta pois jäätäessä. Tällöin tulee yhdessä varmistaa, tarvitseeko alusta kääntää aallokon takia ja kuinka paljon, jotta sieltä poistuminen on turvallista. Varsinkin isomman laivan komentosillalta käsin on vaikeaa arvioida vallitsevien olosuhteiden vaikutuksia luotsiveneeseen. Molemmat luotsit kiittelevät Finnpilotin kutterinhoitajien vahvaa ammattitaitoa ja kommunikointikykyjä. Alukseen meno ja sieltä poistuminen sujuvat mallikkaasti, kun kuljettaja ja luotsi tuntevat toisensa.
Päivittäisessä työssään luotsi kommunikoi alusten päällystön lisäksi myös Finnpilotin luotsinvälityskeskuksessa työskentelevien luotsinvälittäjien sekä välillä myös varustamoja edustavien laivameklareiden kanssa. Vaikka luotsin työ on hyvin itsenäistä, komentosillalla päätökset kuitenkin tehdään yhdessä päällystön kanssa. Jotta luotsaus sujuu, yhteistyön on pelattava kutterinhoitajien, luotsinvälityksen, satamavalvojien, hinaajien sekä talvisin jäänmurtajien kanssa.
Joakim ja Timo ovat yhtä mieltä siitä, että luotsin työn suola on erilaiset ja muuttuvat tilanteet. Luotsaukset eivät ole samasta puusta vaan laivat ja alustyypit vaihtelevat, miehistöt edustavat useita kansallisuuksia ja olosuhteet muuttuvat jatkuvasti.
— Parasta työssäni on, kun näen heti tekemiseni lopputuloksen. Se on hyvin palkitsevaa. Koen, että voin kehittyä työssäni jatkuvasti. Aina voin tehdä jonkin asian hieman paremmin, jos vain tarpeeksi kriittisesti sitä tarkastelen, toteaa Joakim.
— Kielitaito on laivoissa hyvin vaihtelevaa. Myös eri kulttuurit vaikuttavat työskentelyyn. Luotsin on käytettävä mahdollisimman selkeää kieltä ja ilmaisuja. Vaikka kaikkien tulisi osata englantia, niin joskus on käytetty myös paperia ja kynää, jotta asiat on saatu selviksi, Joakim toteaa.
— Luotsin rooli väyläajossa ja satamaohjailussa vaihtelee, mutta usein aluksen päällikkö toivoo luotsin hoitavan aluksen ohjailun väylällä ja hyvin usein myös satamaohjailun. Luotsin on osattava mukautua kussakin laivassa tarvittavaan rooliin ja kyettävä näkemään, mikä työskentelytapa kulloinkin toimii parhaiten, Joakim kertoo.
Joakim Kantola työskentelee Perämerellä, jossa talviolosuhteet vaikuttavat suuresti luotsaustoimintaan.
— Perämerellä liikutaan jäissä, talvesta riippuen, jopa neljä-viisi kuukautta vuodesta. Omalta kohdaltani voin sanoa pitäväni jäiden tuomista haasteista. Lisämaustetta työskentelyyn tuovat erilaiset sääilmiöt kuten sumu ja kova tuuli, kertoo Joakim.
Luotsit työskentelevät viikko töitä–viikko vapaata -vuorottelulla. Tämä tarkoittaa sitä, että työviikolla luotsi on lähtövalmiudessa käytännössä 24/7. Lepoaikasäännökset ovat kuitenkin tarkat ja niitä noudatetaan kaikilla luotsiasemilla.
— Työskentely yöaikaan sekä työn epäsäännöllisyys on välillä rankkaa. Lisäksi luotsiveneessä istuminen, joskus pitkiäkin aikoja, on kovassa kelissä raskasta, kertoo Timo Nummi.
Luotsiemme mukaan itse luotsauksessa haastavimpia ovat odottamattomat tapahtumat, esimerkiksi ns. black out -tilanne, jossa laivalta katoavat kaikki sähköt ja alus menettää ohjailukykynsä. Tällaisia tapahtuu onneksi vähän, mutta näihinkin on oltava aina valmiina. Pienempiä vikoja ja epätarkkuuksia laitteissa on laivoissa sitäkin enemmän, ja nämä tietenkin lisäävät luotsin työn haastavuutta.
Finnpilotin henkilöstöllä on mahdollisuus hakeutua mukaan itseään kiinnostaviin projekteihin ja kehitystehtäviin. Timo Nummi ja Joakim Kantola toimivat varsinaisen luotsaustyönsä ohella Finnpilotin kehittäjäluotseina. Tässä roolissaan he ovat päässeet näkemään, miltä tulevaisuuden luotsaus voisi näyttää.
Kehittäjäluotseiksi valittiin keväällä 2021 kolme luotsia eri luotsausalueilta. Kehittäjäluotsien eli ns. ”etäluotsien” tehtävänä on toimia etäluotsaushankkeissa Finnpilotia ja luotsausta edustavina asiantuntijoina osallistuen mm. erilaisiin työpajoihin ja simulaatioihin. Heidän rooliinsa kuuluu käydä keskustelua etäluotsauksen kehityksestä omassa organisaatiossa ja olla aktiivisesti mukana kehittämässä oman työyhteisön arkeen vaikuttavia ratkaisuja. Timo ja Joakim ovat muun muassa olleet mukana, kun ensimmäinen tulevaisuuden väyläpalveluiden tekniikalla varustettu alus ohjattiin Kokkolan satamasta väylälle toukokuussa 2022.
— Hain kehittäjäluotsiksi, koska tehtävä vaikutti erittäin mielenkiintoiselta ja koin omaavani siihen vaadittavat ominaisuudet. Työ tuo myös erilaista ja mielekästä haastetta sekä vaihtelua normaaliin luotsin työhön verrattuna, kertoo Joakim. — Kehittäjäluotsin työssä on varsinaisen etäluotsauksen kehittämisen lisäksi ollut erityisen mielenkiintoista tavata eri alojen asiantuntijoita ja keskustella heidän kanssaan merenkulun tulevaisuuden mahdollisuuksista, hän jatkaa.
Timo kertoo hakeneensa kehittäjäluotsin tehtävään, koska häntä on aina kiinnostanut merenkulun tekninen puoli ja varsinkin komentosiltojen navigointijärjestelmät.
— Erityisen mielenkiintoista on ollut kehittää eri alojen ammattilaisten kanssa hyvässä yhteistyössä uutta teknologiaa. Näistä S4VF ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa tehdyt simulaattoriajot ovat mieleenpainuvimpia, toteaa Timo.
Millainen sitten on luotsauksen tulevaisuus luotsiemme mielestä?
— Etäluotsauksen osalta voisin hyvin kuvitella, että kymmenen vuoden kuluttua etäluotsaan joka toinen työviikko ja joka toinen viikko luotsaan perinteisesti. Edessä on kuitenkin vielä paljon aikaa vaativaa työtä. Toteutuminen on lähinnä resursseista ja kannattavuudesta kiinni, sekä myöhemmin kansainvälisestä standardisoinnista ja hyväksynnästä, pohtii Joakim.
— Varsinainen etäluotsaus on vielä monien vuosien päässä. Alusten ja laitteistojen on kehityttävä, kuten myös yhtenevän lainsäädännön maailmalla, toteaa Timo.
Sekä Joakim että Timo pitävät mahdollisena, että luotsaus ja etäluotsaus tulevat tulevaisuudessa kulkemaan rinnakkain ja tukemaan toisiaan ns. hybridimallina. Tällöin laiva luotsataan osa väylästä etäluotsaamalla ja ”perinteinen” luotsi hoitaa vaativamman osuuden satamaan ja laituriin saakka.
— Tulevaisuuden haasteena on myös laivakokojen kasvu, mikä lisää jatkuvasti luotsauksen haasteita kapeilla väylillämme. Asia vaatii luotseilta jatkuvasti enemmän osaamista, sekä edellyttää paljon myös käytettävissä olevalta tekniikalta ja sen hyödyntämiseltä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka tämä kehitys jatkuu, pohtii Joakim.
— Meillä kehittäjäluotseilla on koossa todella vahva tiimi ja haluan tästä kiittää kollegoitani Timo Nummea ja tiimimme kolmatta jäsentä, Ville Mattilaa. Kiitokset myös yhtiön johdolle ja erityisesti luotsausjohtaja Sanna Sonniselle luottamuksesta, tästä on hyvä jatkaa etäluotsauksen kehitystyötä, päättää Joakim Kantola.
Kiitos Joakimille ja Timolle haastattelusta ja monipuolisista näkökulmista luotsin jatkuvasti kehittyvään työhön!
Juttusarjassa on aiemmin haastateltu luotsinvälityksen vuoroesimies Pauli Ruohosta (lue juttu >>), luotsikutterinhoitaja Joni Kaarelaa (lue juttu >>), Finnpilotin talousyksikön asiantuntijoita (lue juttu >>) sekä Finnpilotin henkilöstöyksikön väkeä (lue juttu >>).
